16-vuotias Janina Yli-Anttila lojuu rennosti nojatuolilla. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt harrastaa paljon. ”Uintia, tanhua, helkanuoria, kuviskerhoa, pesäpalloa ja erilaisia tansseja”, Yli-Anttila listaa. Tanssiharrastuksen laajuus vaikuttaa: hip-hop, nykytanssi, showtanssi ja paritanssi. Tanssi onkin Yli-Anttilan lempiharrastus.
”Parasta on, että siinä saa ilmaista itseään”.
Elokuussa käynnistyi lukion toinen vuosi. Eniten häntä kiinnostavat psykologia, terveystieto, matematiikka, englanti ja liikunta. Tulevaisuus ei silti ole vielä selvä. Tällä hetkellä on ajatuksissa lukion jälkeen välivuosi, töiden hakeminen ja opiskelupaikan miettiminen.
”Ehkä liikunta-alalle, mutta en tiedä päädynkö sinne”, Yli-Anttila pohtii. Myös ravinto- ja fysioterapia kiinnostavat.
”Haluan työskennellä ihmisten parissa ja auttaa”.
Yli-Anttila on nelihenkisen perheen kuopus ja sanoo perheensä olevan mukava. Vanhempiensa ja isoveljensä Jussin kanssa hän tulee toimeen, vaikka toisinaan on ristiriitoja. Tyhmänä hän kuitenkin pitää sitä, että valmistuu ylioppilaaksi yhtä aikaa veljensä kanssa, koska tämä suorittaa kaksoistutkintoa. Hän ei itse kuitenkaan ole valmis tekemään asialle mitään.
”En lyhentäisi opiskeluaikaani, enkä jaksa pidentää”.
Yli-Anttilan mielestä sankari voi olla oikeastaan millainen tahansa, vaikkakin lojaali ja rohkea. Hän ei myönnä itse pitävänsä ketään sankarinaan, vaikka toteaa, että tanssijat olisivat potentiaalisia vaihtoehtoja.
”Itse olen kuitenkin ’tavallinen tallaaja’”, hän huomauttaa.
Hanna Kiviharju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti